Joulukuun ensimmäisellä viikolla 19 Savonlinnan lyseon lukion opiskelijaa vieraili Saksassa Detmoldissa, Savonlinnan ystävyyskaupungissa. Vaihtoja Detmoldin ja Savonlinnan välillä on järjestetty jo yli 20 vuoden ajan. Vaihtojen tarkoituksena on, että nuoret pääsevät tutustumaan uuteen kulttuuriin ja uusin tapoihin sekä kehittämään kielitaitoaan sekä englannin että saksan kielen parissa.
Suomalaisten matka Detmoldiin oli vastavierailu, sillä 18 saksalaista opiskelijaa Gymnasium Leopoldinum -nimisestä koulusta vieraili Lyseon lukiossa vuoden 2018 syksyllä, loka-marraskuun vaihteessa.
Olin aina kuvitellut, että Saksa on maana suhteellisen samanlainen kuin Suomi, mutta se ei ole todellakaan totta. Kulttuuri ja tavat Saksassa ja Suomessa eroaa todella paljon niin koulussa kuin vapaa-ajallakin.
Asia, mikä hämmästytti minua eniten, oli ruoka. Viikonloppuisin aamupala oli katettu pöytään kauniisti ja se syötiin koko perheen kanssa. Arkipäivinä taas minun perheessäni ei syöty aamupalaa ollenkaan. Suomalaisille on taottu päähän, että aamupala on päivän tärkein ruoka, ja he eivät syö sitä ollenkaan. Toinen ruokaan liittyvä asia oli se, että aterioilla ei ole juuri koskaan tarjolla vihanneksia. Leivän päälle voit laittaa rasvaista juustoa tai kinkkua, mutta yleensä salaatinlehtiä tai kurkkua ei ole katettu pöytään.
Toinen erilainen asia Suomeen verrattuna oli koulun ruokatunti. Se kestää yhden tunnin ja koska koulun ruokalan ruoka on kehnoa, kaikilla on omat eväät mukana. Ruokatunti pidetään yhden ja kahden välillä ja sen jälkeen koulupäivä jatkuu normaalisti. Koulut ja siellä käyttäytyminen ovat muutenkin aivan eri luokkaa kuin Suomessa. Koulu alkaa joka päivä kello 7.40, eikä siitä voi luistaa, ellei opettaja ole poissa. Silloin he saavat oppitunnin vapaaksi, koska sijaisia ei ole tarjolla.
Luokat ovat pieniä, karuja huoneita, joissa ei ole ylimääräisiä huonekaluja ollenkaan. Luokissa on liitutaulu, pulpetteja niin paljon kuin vain mahdollista ja opettajan pöytä. Opetuksessa ei käytetä minkäänlaista sähköistä oppimateriaalia eikä opettaja havainnollista opetusta esimerkiksi internetin tai dokumenttien avulla. Oppitunneilla puhelimen käyttäminen on ankarasti kielletty ja kaverin kanssa juttelemista tunnin aikana ei hyväksytä juuri ollenkaan.
Saksassa on myös tapana teititellä vanhempia ihmisiä ja tuntemattomia. Kouluissa myös opettajia teititellään ja jotkun nuoremmat oppilaat eivät välttämättä edes tiedä opettajansa etunimeä. Kun kaksi henkilöä tuntevat toisensa tarpeeksi hyvin, he voivat tehdä sinunkaupat jolloin voivat sinutella toisiaan. Tämä ei kuitenkaan toimi kouluissa vaan opettajia kutsutaan aina rouva/herra ja sukunimi -yhdistelmällä.
Pidemmittä puheitta, matkapäiväkirja alkakoon.
Ilon ja kauhunkiljahdusten täyttämät kulkuvälineet
Lauantai 1.12.2018
Milloin matka starttasi Lyseon lukion pihasta?
Lauantaina klo 9.30.
Milloin saavuttiin perille Helsinki-Vantaan lentokentälle?
Noin klo 13.30.
Monelta lento lähti?
Noin klo 16.30.
Milloin saavuttiin Düsseldorfin lentokentälle?
Noin klo 18.
Monelta lähdettiin ajamaan bussilla kohti Detmoldia?
Noin klo 18.30.
Monelta saavuttiin perille Detmoldiin ja missä isäntäperheet olivat suomalaisia vastassa? Noin klo 21 Gymnasium Leopoldinum -koulun pihalla.
Millaiset tunnelmat opiskelijoilla oli matkana aikana?
Tunnelma oli matkan aikana yleisesti melko rento ja innokas. Bussin lähestyessä Detmoldia tunnelma kuitenkin muuttui hetkessä käsinkosketeltavan jännittyneeksi ja muutama kauhunkiljahduskin bussissa päästettiin. Opiskelijat pysyivät kuitenkin pääsääntöisesti positiivisina ja innokkaina. Matka sujui kaiken kaikkiaan hyvin. Kaikki säilyivät yhtenä palasena, eikä yhtään matkalaukkua kadonnut.
Emma
Karuselleja ja nähtävyyksiä
Sunnuntai 2.12.2018
Sunnuntai oli perhepäivä, jolloin kaikki suomalaiset viettivät päivän oman vaihto-oppilaansa ja tämän perheen kanssa. Mitä päivän aikana sitten puuhailtiin? Jotkut kävivät katsomassa Externsteinea ja Hermannsdenkmalia, jotka ovat yksiä Detmoldin tunnetuimmista nähtävyyksistä. Externsteine on korkea kivimuodostelma, joka on entinen palvontapaikka. Hermannsdenkmal on hieman yli 53 metriä korkea patsas, joka on pystytetty Arminiuksen, keruskien germaaniheimon johtajan kunniaksi. Myös jouluinen tivolitapahtuma Andreasmesse oli monien suosiossa. Monet kävivät myös katsomassa Pähkinänsärkijä-baletin Detmoldin teatterissa ja jotkut kävivät omien vaihto-opiskelijoidensa kanssa heidän harrastuksissaan. Päivä oli Saksan matkan ainoa vapaapäivä, joten se oli kaikilla ohjelmantäyteinen.
Itse kävin sunnuntaina Externsteineilla, Andreasmessenissä ja baletissa. Externsteine oli upea ja maisemat olivat sateesta huolimatta kauniit. Andreasmesse oli ihana tapahtuma. Se oli täynnä lukuisia värikkäitä valoja sekä huvipuistolaitteita. Kojuilla myytiin joulumarkkinoiden tyylisesti jouluherkkuja, käsitöitä ja lämpimiä ruokia kuten makkaraa ja ranskalaisia perunoita sekä pitsaa. Pähkinänsärkijä -baletti oli lumoavan kaunis ja tanssijat olivat todella taitavia. Nautin joka hetkestä.
Andreasmesse oli täynnä kojuja, joissa myytiin mitä herkullisimpia leivoksia ja karkkeja! 
Externsteinen kivet ovat suuria siirtolohkareita jääkauden ajalta.
Emma
Off to school
Maanantai 3.12.2018
Saksassa koulu alkaa jo 7.40 aamulla. Se tarkoitti sitä, että minun pitäisi nousta kuudelta joka aamu. Enkä todellakaan ole aamuihminen. Mahassa tosin tuntui pieni jännitys siitä millainen koulu on ja kuinka oppilaat reagoisivat meihin suomalaisiin. Kouluun ei onneksi ollut pitkä matka ja kävelimme sinne vaihto-oppilaani Miriamin kertoessa minulle koulusta ja tämän päivän oppitunneistaan. Eka tunti oli matikkaa. Opettaja toivotti meidät suomalaiset tervetulleiksi tunnille sanoen pari lausetta englanniksi.
Ensimmäisen oppitunnin jälkeen lähdimme tutustumaan kaupungintalolle, kun saksalaiset vaihto-oppilaamme jäivät kouluun. Detmoldin varapormestari kertoi meille hieman kaupungista ja sen yritystoiminnasta. Tämän jälkeen vuorossa oli Stadtralley eli kaupunkiin tutustuminen. Saimme lapun, jossa oli kysymyksiä englanniksi ja niihin piti sitten ryhmissä vastailla kiertelemällä kaupungissa. Minun ryhmääni kuului Emma, Aurora ja Suvi. Yksi kysymys oli esimerkiksi “What part of a body can you see across the Theatre? Whose is it?” (Minkä kehonosan voit nähdä teatteria vastapäätä? Kenen se on?). Tehtävään oli aikaa yksi tunti ja eniten oikeita vastauksia saanut ryhmä voitti.
Make a picture of your group in front of the pink donut!
Teatteria vastapäätä löysimme jalan! 
Iltaisin on joka päivä vapaa-aikaa. Yleensä silloin tehdään jotain oman vaihtiksen kanssa, mutta sen ei tarvitse olla mitään erikoista. Maanantaina kävimme isäntäperheeni kanssa syömässä meksikolaisessa ravintolassa ja illalla katsoimme englanniksi elokuvaa.
Kaisa
Tiistai, johon mahtui Mufasan nimiäiset ja 80 000 jouluvaloa
Tiistai 4.12.2018
Tiistaina olimme omien vaihto-oppilaidemme mukana koulussa koko päivän. Päivän aikana kävimme Gymnasium Leopoldinumin rehtorin tervehdyksessä. Rehtori yllätti kaikki suomalaiset opiskelijat ja opettajat puhuessaan koko tervehdyksen suomeksi. Lisäksi saimme kaikki omat leijonapehmolelut, sillä koulun maskotti on Leo-leijona. Nimesin oman leijonani Mufasaksi, sillä olin edellisenä iltana katsonut vaihto-oppilaani Beritin ja hänen perheensä kanssa Leijonakuningas-elokuvan ensimmäistä kertaa koko elämäni aikana ja rakastuin siihen!
Koulupäivä alkoi klo 7.40 ja päättyi klo 15.30. Olin päivän aikana yhteiskuntaopin, äidinkielen ja filosofian tunneilla. Suomalaisia opiskelijoita oli yhteiskuntaopin tunnilla reilusti yli 10, joten opettaja keksi meille myös omaa ohjelmaa. Ensin hän jutteli kanssamme hieman Suomen politiikasta ja kertoi meille mitä aiomme tehdä. Sitten hän jakoi meille laulun sanat. Hän oli saksalaisten opiskelijoiden kanssa vähän aikaa sitten kuunnellut tunnilla saksan kielisen kappaleen, jossa tuli esille monia Saksan politiikkaan liittyviä asioita. Hän auttoi meitä kääntämään laulun sanat englanniksi ja esitti meille muutaman kysymyksen laulun sanoihin liittyen. Sitten hän antoi meille aikaa keskustella aiheesta keskenämme. Tunnin lopuksi keskustelimme opettajan ja saksalaisten opiskelijoiden kanssa yhdessä Suomen ja Saksan politiikkojen sekä Suomen ja Saksan kansalaisten toiminnan eroavaisuuksista. Tunti oli todella mielenkiintoinen ja olin todella otettu siitä, että kyseinen opettaja vietti suurimman osan tunnista meidän suomalaisten kanssa ja keksi meille mielenkiintoista tekemistä.
Koulun jälkeen menin oman vaihto-oppilaani Beritin sekä Kaisan ja hänen vaihto-oppilaansa Miriamin kanssa kahville yhteen monien saksalaisten lempikahvilaan. Join ehkä yhden elämäni parhaista kahveista, karamellilaten. Sen jälkeen kävimme vielä Arkossa, suklaakaupassa, jossa kaikki myytävä suklaa on käsintehtyä.
Illalla vierailin isäntäperheeni kanssa joulutalolla, joka on noin 20 minuutin ajomatkan päässä Detmoldista. Joulutalo kuuluu listalle ”1000 Places To See Before You Die”. Listalle on listattu 1000 paikkaa, jossa jokaisen pitäisi vierailla ennen kuolemaansa. Ja joulutalo on tuolla listalla! Ja minä kävin siellä! Mahtavaa!
Joulutalo on asuintalo, jonka omistajat aloittavat jouluvalojen laittamisen jo elokuun tai syyskuun aikana. Joka vuosi taloon tulee lisää valoja. Tänä vuonna joulutalossa oli lähes 80 000 jouluvaloa. Aivan. Kuulitte oikein. Antakaa kun sanon sen vielä uudestaan. 80 000 jouluvaloa. Niinpä. Talo oli kertakaikkisesti upean näköinen. Joka paikassa oli jouluvaloja. En pysty edes sanoin kuvailemaan sitä, joten tässä kuvia siitä. Talon omistajat ovat myös pystyttäneet talon taakse paikan, josta voi ostaa esimerkiksi kuumaa kaakaota. Ihana paikka!
Joulutalo ja sen upeat 80 000 jouluvaloa! 
Emma
Suklaamansikoita, Primark-hulluutta ja junapaniikkia
Keskiviikko 5.12.2018
Keskiviikkona meillä oli reissupäivä ja kohteenamme oli Bielefeld. Menimme vaihto-oppilaidemme kanssa aamulla kouluun hetkeksi. Lähdimme kuitenkin jo vähän ennen puoli yhdeksää kävelemään kohti Detmoldin rautatieasemaa, sillä junamme kohti Bielefeldiä lähti yhdeksältä. Junamatkallamme oli vaihto, josta kaikki selviytyivät sujuvasti, kukaan ei jäänyt pois kyydistä. Olin itse kylläkin hyvin paineissa vaihdosta. Siitä kuitenkin selvittiin, kun roikuimme toisissamme kiinni ja tunkeuduimme junaan ensimmäisenä.
Bielefeld on merkittävä yliopisto- ja kongressikaupunki sekä voimakas kulttuuri- ja talouskeskus Nordrhein-Westfalenin osavaltion itäosissa. Klo 11 meillä olikin opastettu tutustuminen Bielefeldin yliopistoon. Yliopistossa on 25 000 opiskelijaa ja sillä on useita rakennuksia. Siitä on rakennettu opintokeskus ja päärakennuksessa on esimerkiksi pankkiautomaatteja, posti, info-piste, kirjasto, uimahalli, paljon kahviloita, ruokala, paljon pieniä kauppoja ja leipomo. Kaikki tarpeellinen löytyy siis periaattessa yliopiston sisältä. Itse olin yllättynyt ja jopa lievässä shokissa siitä ajatuksesta, että Bielefeldin yliopistossa on saman verran opiskelijoita kuin Savonlinnassa asukkaita, jos sen taajama-alueita ei oteta mukaan laskuihin. Ajatus kuulosti todella uskomattomalta. Oppaamme oli asiantuntija ja hänellä oli yliopistosta paljon henkilökohtaisia kokemuksia, sillä hän oli itsekin yliopiston opiskelija. Yliopistossa vierailu oli siis hieno kokemus!
Yliopistossa vierailun jälkeen meillä oli aikaa riehua vapaasti kaupungissa. Ei vaan, kaikki olivat nätisti… Bielefeldissä oli upeat joulumarkkinat, missä söimme ihania suklaamansikoita ja tuoreita ranskalaisia. Sitten tutustuimme Bielefeldin laajoihin ostosmahdollisuuksiin kiertäessämme sen ostoskeskuksia ja muita kauppoja Suvin, Auroran ja Kaisan kanssa. Kukaan ei kadonnut ja Primarkissa hullaannuttiin, joten päivä meni nappiin.
Suklaamansikat olivat kesäinen piristys joulukuun viileyteen! 
Yliopisto perustettiin vuonna 1969 ja siellä voi opiskella hyvin monia eri aineita.
Myöskään tulomatkalla kukaan ei myöhästynyt junasta, vaikka jotkut eivät tulleetkaan paikalle turhan ajoissa. Junanvaihtokin onnistui ongelmitta!
Bielefeldin reissun jälkeen pääsin seuraamaan vaihto-opiskelijani balettiharjoituksia. Harjoitukset olivat ihanat ja ilta oli mukava päättää Leijonakuningas 3 -elokuvaan ja Timonille ja Bumballe nauramiseen.
Emma
Münster and some Finnish culture
Torstai 6.12.2018
Torstai oli päivä mitä olin odottanut ehkä eniten. Päiväretki Münsteriin alkoi minun osaltani aikaisin aamulla ensin linja-automatkalla rautatieasemalle ja siitä sitten junalla kohti suurkaupunkia. Matka kesti kaksi tuntia ja saavuttuamme kaupunkiin alkoi englanninkielinen opastus ympäri kaupunkia. Kävimme katsomassa esimerkiksi Pyhän Lambertin kirkkoa, jonka verisestä historiasta oppaamme kertoi meille. Tunnin mittaisen kierroksen jälkeen alkoi vapaa-aika, jonka vietimme kierrellen joulumarkkinoita ja kauppakeskuksia.
Kun oli aika lähteä takaisin rautatieasemalle, otimme Emman kanssa Google Mapsin käyttöön löytääksemme sinne ajoissa. Saksalaisten opettaja rouva Ahlers käveli meitä vastaan ja kysyi mihin olemme menossa. Selitimme tärkeänä, että rautatieasemalle ollaan suunnistamassa ja rouva Ahlers naurahti ja ilmoitti, että olemme menossa ihan väärään suuntaan. Kävelimme asemalle hänen kanssaan ja kerroimme päivästämme sekä tunnelmista Saksassa ja isäntäperheissä.
Pyhän Lambertin kirkko on nähnyt sotia, teloituksia ja kaupungin tuhoutumisen sen ympärillä. 
Oppaamme kertoi Münsterin historiasta mielenkiintoisesti ja hyvällä englannin kielellä.
Illalla halusin juhlistaa Suomen itsenäisyyspäivää jotenkin. Olin aiemmin kertonut perheelle Suomen itsenäistymisestä ja sodista, mutta halusin, että he oikeasti tietäisivät millaisessa maassa asun. Näytin heille itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa Linnan juhlista ja kuuntelimme Finlandia-hymnin sekä suomalaista musiikkia. Kerroin millaisia perinteitä perheelläni on itsenäisyyspäivänä, kuten sankarihaudoilla vieraileminen ja Tuntematon sotilas -elokuvan katsominen. Tuona päivänä tunsin hieman koti-ikävää, ei vakavaa, mutta olisin mielelläni viettänyt itsenäisyyspäivän perheeni kanssa Suomessa.
Kaisa
Externsteine and Freilichtmuseum
Perjantai 7.12.2018
Tänään olisi viimeinen kokonainen päivämme Saksassa. Tunsin haikeutta, mutta samalla odotin jo innolla, että pääsen kotiin näkemään perheeni ja koiramme. Osallistuimme kaikki aamun ensimmäiselle oppitunnille oman vaihtiksemme kanssa ja sen jälkeen me suomalaiset lähdimme tutustumaan Detmoldin linnaan. Huoneet ja erilaiset salit olivat koristeltu mitä upeimmin huonekaluin ja seiniä koristivat muotokuvat eri aikojen hallitsijoista, heidän puolisoistaan ja lapsistaan. Linnan sisällä ei valitettavasti saanut kuvata.
Illalla vaihtikseni Miriamin vanhemmat kysyivät minulta haluaisinko lähteä heidän kanssaan Externsteinelle eli suurten siirtolohkareiden luo. Tottakai halusin, mutta Miriam ei voinut lähteä kanssamme, koska hänellä oli koulutehtäviä tehtävänä. Menimme siis vain kolmestaan. Externin kivien päälle pystyi kiipeämään niihin rakennettuja portaita pitkin ja näkymät ylhäältä olivat upeat.
Seuraavaksi suuntasimme ulkoilmamuseoon, jossa oli vain tänä viikonloppuna järjestetty joulumarkkinat. Koko alue oli koristeltu suurilla värikkäillä valoilla, jotka loivat pimeään perjantai-iltaan maagisen tunnelman. Kiertelimme markkinoilla pitkän aikaa ja minulla oli todella hauskaa.
Peter, Miriamin isä oli kysynyt minulta mitä haluaisin syödä viimeisenä iltana. Kerroin, että haluaisin maistaa jotain oikein perinteistä saksalaista ruokaa. Kotiintulon jälkeen söimme herkullisia lihapullia ja perunapyreetä. Ruokapöydässä kiitin perhettä koko viikosta ja kerroin, että minulla oli ollut todella mukavaa heidän kanssaan ja koko Saksan vierailumme aikana.
Eri värisiä valoja oli heijastettu ulkoilmamuseon talojen seinille. 
Linnassa asuu edelleen kuninkaallisten jälkeläisiä!
Kaisa
Back to Finland
Lauantai 8.12.2018
Aamulla 6.45 bussi lähti kohti Dusseldorfia. Yhtäkkiä olimmekin jo nousemassa lentokoneeseen. Koneen laskeutuessa Helsinki-Vantaan lentokentälle, minut valtasi helpotus, kohta olisin jo kotona. Bussimatka hurahti hetkessä kaikkien nukkuessa matkustamisesta uupuneena. Yhdeksän aikoihin illalla bussi saapui Savonlinnan linja-autoasemalle, josta toiset jatkoivat vielä matkaansa Kerimäen suuntaan.
Saksan matka oli meille molemmille upea kokemus, jonka tulemme muistamaan ikuisesti. Vaihto-oppilaamme ja heidän perheensä olivat äärimmäisen mukavia ja vieraanvaraisia. Koko viikon olo oli rento ja tunsimme olevamme tervetulleita perheisiin. Tämän ja kaikin puolin mahtavan reissun takia haluamme kiittää isäntäperheitämme, matkan järjestäjiä ja matkaporukkaamme kaikesta!
Haluamme Emman kanssa myös suositella Detmoldin vaihtoa kaikille! Matkalla pärjää oikein hyvin ilman saksan kielen osaamista ja englannin puhuminen kehittyy matkalla ihan varmasti! Saimme uusia ystäviä niin saksalaisista kuin suomalaisistakin. Ehkäpä tämä reissu rohkaisisi lähtemään vaihtoon hieman pidemmäksikin aikaa…
Kaisa