Kuva: Miro Brunou

Koulullamme vieraili tänään torstaina 13.4. molekyylibiotieteiden opiskelija Senni Poranen Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta. Hän esitteli opintojaan ja vaihtoehtoja esimerkiksi lääkikseen pyrkiville. Lisäksi hän kertoi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista esimerkiksi lukio-opintojen jälkeen.

Poranen ei itse tiennyt lukiossa mitä haluaa opiskella jatkossa, eikä siten lukenut esimerkiksi biologiaa. Myöhemmin hän kävi aikuislukiossa biologian kursseilla.
Hän on pyrkinyt kahdesti lääkikseen, muttei tullut valituksi.

1. Kuinka päädyit opiskelemaan molekyylibiotieteitä?

”Etsin tietoa eri koulutuksista mitkä vastaisivat mahdollisimman paljon lääkistä. Kävin eri sivustoilla ja löysin molekyylibiotieteet. Keväällä käytyäni lääkiksen pääsykokeissa kävin niiden jälkeen myös molekyylibiotieteiden pääsykokeissa. Ne olivat todella helpot verrattuna lääkiksen pääsykokeisiin ja en tarvinnut lukea niihin erikseen. Fysiikka ei ole vahvin aineeni, eikä molekyylibiotieteiden pääsykokeessa ole kysymyksiä liittyen siihen. Biologia on alkanut kiinnostamaan minua yhä enemmän.”

2. Miksi et yrittänyt yhä uudestaan lääkikseen?

”En voinut käyttää tuhottomasti aikaa lääkikseen pyrkimiseen, enkä olisi jaksanut päntätä samoja asioita enää seuraavaa vuotta. Tajusin että voin opiskella jotain muuta ja pyrkiä sen jälkeen uudestaan lääkikseen jos se tuntuu vielä hyvältä.”

3. Missä voit työskennellä kun valmistut?

”Todella hankala sanoa, en tiedä oikein itsekään. Kuitenkin esimerkiksi THL:llä asiantuntija tehtävissä ja tutkimusta tehden. Maailma myös muuttuu koko ajan, joten voi tulla uusia ammatteja joissa taitojani tarvitaan. Kansainvälisyys on tärkeässä roolissa.”

4. Mistä haaveilit lukiossa?

”Matkailusta. Minulla ei ollut lukiossa tiedossa mitään ammatti haavetta.”

5. Mitä tekisit toisin jos olisit lukiolainen?

”En tekisi toisin varmaan mitään. Myöhemminkin kerkeää opiskella.”

Minkälaista opiskelu on ollut? (mitä tutkittu)

”Haastavaa verrattuna lukion opintoihin mutta oppii todella paljon. Oppimisessa todella suuri harppaus verrattuna siihen mitä oppi lukiossa. Opiskelu ollut myös paljon haastavampaa, koska on vain luentosarjoja, joilla käyt. Lisäksi saat luentomateriaalit, jotka ovat englanniksi. Luento sarjan lopussa on vain tentti missä asiat pitää osata. Labrakursseilla työt tehdään pareittain ja teoriat opiskellaan itsenäisesti ja lopussa on työkoe, jota opettaja valvoo. Ensimmäinen kerta jännitti hirveästi”

6. Huonot puolet yliopistossa

”Ei ryhmätöitä ja liikaa yksin suorittamista. Uskon, että yliopisto ei valmenna tarpeeksi hyvin työelämässä vaadittavaan sosiaaliseen kanssakäymiseen. Ei myöskään esitelmiä, josta saisi esiintymis kokemusta. Voi olla vaikka kuinka viisas, muttei saa ilmaistua itseään tulevaisuudessa.”

7. Mitä neuvoja lukiolaisille

”Lähes kaikki luentomateriaalit ovat englanniksi, joten kieliin kannattaa panostaa. Yliopistossa töitä tehdään paljon itsenäisesti ja pari- ja ryhmätöitä ei ole lähes ollenkaan. Jos on hyvin sosiaalinen ja oppii parhaiten tekemällä tai ryhmässä kannattaa miettiä onko yliopisto oikea jatko-opinto paikka.”