Yksi projektiviikon projekteista suuntautui Helsinkiin nimellä “Matka Venäläiseen Helsinkiin”. Matkan aikana olimme kolme päivää ja kaksi yötä Helsingissä tutustuen nähtävyyksiin, uusiin makuelämyksiin, historiaan, sekä politiikkaan. Matkan aikana tehtiin myös ryhmätyöt eri nähtävyyksistä, jotka esiteltiin nähtävyyksien luona ennen niihin tutustumista.

 

Matkamme alkoi Savonlinnan juna-asemalta (8.4) klo 9 jälkeen. Junassa meille jaettiin evääksi sämpylät, mandariini ja pillimehu. Vaihdoimme junaa Parikkalassa. Istuimme junan yläkerrassa, jossa teimme ryhmätehtäviä, sekä saimme viettää vapaa-aikaa ihaillen upeita maisemia. Klo 14 jälkeen majoituimme Annankadulla sijaitsevaan Hotelli Annaan, jonka jälkeen lähdimme kävelemään Sinebrychoffin taidemuseota kohti. Taidemuseossa tutustuimme Sinebrychoffin suvun historiaan ja elämään. Museo koostui huoneista, jotka olivat sisustukseltaan erilaisia. Huoneiden seiniä koristivat maalaukset ja muotokuvat. Päivämme huipentui illalliseen Adžika Georgian Street Kitchen ravintolassa Hakaniemessä, jossa jokainen sai itse valita ateriansa.

 

Toinen päivämme (9.4) Helsingissä alkoi hotellin aamupalalla. Aamupalan jälkeen lähdimme kävellen kohti Lapinlahdessa sijaitsevia Ortodoksista hautausmaata ja Hietaniemen hautausmaata. Hautausmaita kohti kävellessämme pysähdyimme yhdelle Suomen vanhimmista teattereista, eli Aleksanterin teatterille. Hautausmailla kiertelimme katsomassa erilaisia hautoja, esimerkiksi laulaja Kirill Babitzin (Kirka), kirjailija Tove Janssonin ja Suomen presidenttien hautoja. Hautausmaiden jälkeen jatkoimme ensin matkaa kävellen, mutta aikataulun vuoksi vaihdoimme ratikkaan. Saavuimme Katajanokan kalliolla sijaitsevalla Uspenskin katedraalille. Uspenskin katedraalissa meille oli järjestetty opastuskierros, jossa saimme nähdä katedraalin upeaa arkkitehtuuria, kuulla sen historiasta, sekä nykyisestä toiminnasta. Katedraali vierailun jälkeen söimme lounasta Porthanialla eli Helsingin yliopistolla. Lounaan jälkeen kävelimme Senaatintorille, jossa tutustuimme Aleksanteri II:n patsaaseen ja siinä olevaan eri hyveitä esittävään neljään veistokseen. Otimme ryhmäkuvan Tuomiokirkon portailla ja piipahdimme Tuomiokirkossa sisällä. Matka jatkui jalan kohti Oodi-kirjastoa, jossa teimme ryhmätöitä noin tunnin ajan. Lopuksi kokoonnuimme takaisin kirjaston ensimmäiseen kerrokseen klo 15, jossa lyhyen infotilaisuuden jälkeen meillä oli loppupäivä vapaata. Pääsimme siis itsenäisesti tutustumaan Helsinkiin, syömään, sekä shoppailemaan.

 

Viimeinen päivä Helsingissä (10.4) alkoi aamupalalla, vapaa-ajalla, sekä hotellista ulos kirjautumisella. Klo 12.30 meillä oli lounas Rax:ssa. Lounaan jälkeen lähdimme tutustumaan Ateneumin taidemuseoon. Taidemuseossa pääsimme näkemään tunnettuja taideteoksia, kuten mm. Taistelevat metsot (1886), Toipilas (1888) ja Aino-taru (1891). Teimme myös museoon liittyvän tehtävän, jossa piti valita yksi taideteos ja kertoa siitä ja sen tekijästä, sekä mitä tunteita se herätti. Taidemuseon jälkeen kävelimme Eduskuntatalolle, jossa pääsimme seuraamaan kyselytuntia. Kyselytunnin jälkeen kansanedustaja Anna-Kristiina Mikkonen esitteli meille Eduskuntataloa, ja esimerkiksi näimme paternosterhissin, sekä pääsimme poikkeuksellisesti naistenhuoneeseen. Eduskunnassa vierailun jälkeen suuntasimme takaisin Helsingin rautatieasemalla, josta meillä lähti juna takaisin kohti Savonlinnaa klo 18.29. Junassa pääsimme syömään Subwaysta haetut eväät, sekä vietimme vapaa-aikaa ja lepäsimme. Kansanedustaja Anna-Kristiina Mikkonen matkasi Savonlinnaan samalla junalla, joten pääsimme haastattelemaan häntä jo valmiiksi laatimillamme kysymyksillä. Vaihdoimme junaa hieman ennen kello kymmentä Parikkalassa. Upea Helsingin matkamme saapui päätökseen osalla oppilaista jo Kerimäen kohdalla mutta lopuilla viimeistään päätepysäkillä Savonlinnan kauppatorilla. 

 

Anna-Kristiina Mikkosen haastattelu

1. Miten päädyit kansanedustajaksi? Ensiksi olin yliopistopolitiikkassa mukana ja sen jälkeen 20 vuotta kuntapolitiikassa. Olin useissa vaaleissa ehdolla ja nyt oli sopiva vaaliasetelma vaikkakin vaalipiiri on haastava ja välimatkat pitkiä.
2. Miksi valitsit tämän ammatin? Hakeuduin lukion jälkeen opiskelemaan yhteiskuntapolitiikka ja mietin hakisinko esimerkiksi virkamieheksi. Ensin siis hain opiskelemaan yhteiskunnallisen kiinnostuksen mukaan ja siitä pohdin mihin ammattiin hakeutuisin.
3. Mitä kansanedustajan työhön kuuluu? Minkälaisia päiviä? Aikataulut on vaihtuvia, ainoastaan valiokuntien kokoukset ja täysistunnot ovat tiettynä aikana. Päivät ovat pitkiä, suunnilleen 12 tuntia eduskunnassa valiokunnissa ja täysistunnoissa sekä myös esimerkiksi kela- tai yle-kokouksia. Yllätyksenä on tullut työn kansainvälisyys. Eurooppalaisessa päätöksenteossa saa olla paljon mukana.
4. Millaista on työskentely kansainvälisessä ilmapiirissä? Upeaa. Monien kielien puhuminen on tuonut minulle töitä kansainvälisissä asioissa. Työ on raskastakin, esimerkiksi pohjoismainen istuntoviikko on syysloman kohdalla joten lomaa ei ole syyskaudella ollenkaan. On kuitenkin huikeaa saada työkavereita ja kollegoita kansainvälisesti ja tietoa heidän toiminnasta muun muassa kirjallisten kysymysten kautta. Euroopan neuvostossa puhutaan paljon maailman asioita ja laajoja aiheita. On ollut ilo pystyä esimerkiksi käyttämään ranskan kieltä töissä.
5. Miten kansanedustajan ammatti vaikuttaa sinun yksityiselämään? Esimerkiksi kävelyllä ihmiset haluavat tulla juttelemaan, kaupassa ei pysty myöskään käymään nopeasti. Turvallisuusasioita pitää myös miettiä enemmän. En ole kuitenkaan kohdannut kauheaa vihaa tai mitään sellaista.
6. Mikä on ollut urasi huippukohta? Tässä vaiheessa uraa: se että tulin valituksi kansanedustajaksi. Olen todella kiitollinen että saan tehdä tätä työtä, joka on palkitsevaa ja ajoittain aivan uskomatonta esimerkiksi kun pääsi tapaamaan pohjoismaiden kuninkaallisia. Hienoa oli myös päästä puhemiesdelegaation matkalle. Oletan kuitenkin että lisää huippuja tulee.
7.  Mikä oli haaveammattisi lukio ikäisenä? Ehkä kieltenopettaja tai juristi.
8. Missä kaikkialla olet opiskellut? Savonlinnassa ala-asteen kävin Norssissa, yläasteen Talvisalossa, lukion Lyseon lukiossa, sitten Itä-Suomen yliopistoon eli Joensuun yliopistoon, jossa pääaineena oli yhteiskuntapolitiikka. Tämän jälkeen olen tehnyt lyhyempiä täydennysopintoja. Ranskan kielen kieliharjoittelun tein työskentelemällä Euroopan parlamentissa.
9. Millainen Lyseon Lukio oli sinun opiskeluaikana? Ulkoisesti hyvin samanlainen kuin nykyään. Lyseo on viihtyisä koulu hienolla paikalla ja koin sen aikanani turvalliseksi. Lyseo oli hyvä ja laadukas koulu.
10. Monta kieltä ja mitä kieliä osaat? Suomi, ruotsi, englanti, ranska ja venäjä.
11. Miten venäjän kieli näkyy arjessasi? Alkuperäinen syy lukemaan venäjää oli oppia kyrilliset kirjaimet ja tämä vaihtui pian aineen kirjoittamiseksi. Luen uutisia venäjäksi välillä ja on etu ymmärtää venäjänkielisiä keskusteluja. On myös hyvä pystyä kommunikoimaan ukrainalaisten kanssa ja auttamaan heitä.
12. Minkälaisena näet venäjän kielen aseman Suomessa? Hankala tällä hetkellä mutta silti se on kieli, jonka taitoa suomalaisten pitäisi pitää yllä ja opetella. Yh

    

    teiskunnalliset asenteet ovat kuitenkin koventuneet ja vastaanotto kieleen voi olla huono.

13. Haluatko parantaa venäjän kielen asemaa jollakin tavalla? Ylipäätään kielten osaamiseen on tärkeää. Venäjänkin kielen opiskelu siis kouluissa on tärkeää sodan ja pakolaisuuden keskellä.
14. Millaisena näet Savonlinnan tänä päivänä? Savonlinna on maailman paras paikka asua, yrittää ja elää. Se on koti ja koen itseni etuoikeutetuksi erityisesti Saimaan rannoilla ollessani. Se on turvallinen, ympäristöltään puhdas ja sympaattinen pikkukaupunki.
15. Mitä vinkkejä antaisit nuorille tulevaisuutta varten? Pysykää toiveikkaina. Monipuolinen kielitaito ja hyvä koulutus vievät pitkälle. Olkaa omia itsejänne.