Ennen kevään 2013 ylioppilaskirjoituksia mediaryhmä järjesti ryhmänohjaustuokiolla pienen kyselyn oppilaiden keskuudessa, jossa 60 lyseolaista vastasi tiedusteluihin opettajakunnastamme.
Yhteensä kysymyksiä oli 12, joista suurin osa oli monivalintakysymyksiä. Ensimmäisillä kahdella kysymyksillä määritettiin se, oliko vastaaja kumpaa sukupuolta ja mihin perusryhmään, ykkösiin vai kakkosiin, hän kuului. Kaikkiaan vastaajat voitiin jakaa neljään ryhmään, jossa jokaisessa oli 15 jäsentä.

Tärkein kysymys koski lyseolaisten mielipidettä siitä, millainen olisi unelmaopettaja. Yllättävää kyllä, monet vastauksista olivat hyvin samansuuntaisia, joten asiasta voisi päätellä, että nuorten maku unelmaopettajan suhteen on melko samanlainen ikään tai sukupuoleen katsomatta.
Tässä muutamia mielipiteitä:

”Rento, hyvät vitsit, kuitenkin auktoriteettinen, ymmärtäväinen, tasa-arvoisesti kohteleva, selkeä puhe ja vahva ääni, nykymaailman ymmärrys”

”Osaa pitää kuria, mutta on ymmärtäväinen, esimerkiksi mitättömien myhästelyjen suhteen. On selkeä”

”Rento. Hyvä opettamaan ja tunneilla on hyvä olla”

”Opettaa selkeästi ja kiinnostavasti. Tarpeeksi tiukka ja johdonmukainen. Osaa opettamansa asian itse erittäin hyvin”

”Sellainen, joka osaa hyvin opettaa ja selittää asiat niin, että ne ymmärtää. Ei ole liian tiukka, mutta ei myöskään liian lepsu”

”Todella rento, ei ’kilise’ joka asiasta. Sellainen, joka on mukava yms.”

”Selittää asiat hyvin ja selkeästi, vastaa oppilaiden kysymyksiin ja hänen tunneillaan kaikki kysymykset ovat hyviä. Ei aliarvioi tai luokittele oppilaita omien odotusten perusteella, antaa kaikille mahdollisuuden ja hyväksyy virheet.”

”Selkeä opetuksessaan. Mukava, mutta riittävän tiukka säännöistä tarvittaessa. Käyttää monipuolisia opetusmenetelmiä, ei teetä liikaa ryhmätöitä.”

”Ottaa oppilaat huomioon. On täällä meidän, ei palkan vuoksi. Auttaa ja kannustaa.”

”Opettajan kuuluu osata opettaa selkeästi ja täsmällisesti kaikkia. Hänen tulee osata pitää työrauha yllä ja olla mukava ja ystävällinen.”

”Rento, kannustava, tasapuolinen, hauska. Tekee oppitunneista monipuolisia ja mielenkiintoisia, kertoo sopivasti omia kokemuksia ja esimerkkejä.”

”Opettaja pitää kuria, mutta ei toimi diktaattorina. Hän on maanläheinen ja rento, oppilaiden on helppo lähestyä häntä. Hän kannustaa ja pitää yllä positiivista ilmapiiriä luokassa. Hän suhtautuu työhönsä tarpeeksi vakavasti ja pitää huolen, että asiat ehditään käymään läpi. Hän tekee opiskelusta mielekästä ja hauskaa!”

”Omistautuu työlleen, saa luokkaan työrauha, eikä hanki lempioppilaita, koska opettajan täytyisi olla tasavertainen kaikkia opiskelijoita kohtaan.”

”Rento, mutta tiukka, joka osaa pitää kuria. Silti samalla mukava ja huumorintajuinen.”

”Rento, joustava, antaa henkilökohtaista opetusta tarvittaessa, tunneilla tehdään muutakin kuin kirjoitetaan.”

Heti tämän jälkeen esitettiin kysymys, löytyykö lyseolta tällaista opettajaa, joka vastaa opiskelijan antamaa kuvausta. Vastausvaihtoehdoista kyllä oli suositumpi jokaisessa nelästä ryhmästä. Tosin, toisen vuoden pojat olivat kaikkein kriittisimpiä, sillä heidän kyllä-ei -vastauksiensa ero oli vain 8-7. Ykkösen poikien ja tyttöjen, sekä kakkosten tyttöjen vastauksissa kyllä-vastaus vei kirkkaasti voiton.

Seuraavaksi opiskelijoiden piti arvioida, vaikuttaisiko heidän kurssiarvosanaansa se, olisivatko he unelmaopettajansa kurssilla vai eivät. Sekä ykkösen että kakkosen pojat olivat pääasiassa täysin samaa mieltä väittämän kanssa, eli heidän opiskelumenestykseensä vaikuttaisi unelmaopettajan kurssille pääsy. Molempien ikäluokkien tytöt olivat kriittisempiä, sillä heidän tuloksensa olivat levinneet laajemmalle alueella vastauksissa. Silti suurin osa tytöissäkin oli sitä mieltä, että unelmaopettajan kurssilla heidän oppimistuloksensa olisi parempi.

Lyseolaiset arvostavat selkeyttä opettajissa, kuten tutkimus osoittaa hyvin selvästi. Kaikkien ryhmien tuloksissa näkyi se, että selkeyttä pidettiin todella tärkeänä, vain vähäisiä poikkeuksia löytyi. Niin ikään lyseon opettajat saivat suurimmalti osin kiitosta selkeydestään, vain 12 opiskelijaa oli sitä mieltä, ettei opetus ole tarpeeksi selkeää.  Kyseessähän ei ollut siispelkkä puhe, vaan opetus yleisesti.

Kiitettävää on myös opettajien auttamishalussa, sillä vain noin 13 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei ole saanut apua sitä tarvitessaan.

Oppintuntien kiinnostavuus sai paljon positiivisia vastauksia. Lyseolaiset pitävät suurimmalti osin oppitunteja kiinnostavina, oppiaineesta riippumatta. Se joko kertoo lyseolaisten hyvästä motivaatiosta tai sitten opettajien kyvystä tehdä tunneistaan yleisesti kiinnostavia seurata. Kaikkein kriittisimmin suhtautuivat toisen vuoden tytöt, muiden ryhmien edustajien vastaukset olivat likipitäen samoissa lukemissa.
Yllättävää oli se tieto, miten suuri vaikutus opettajalla on oppimistulokseen, vaikka oppiaine olisi kiinnostava. Lähes poikkeuksetta kaikki opiskelijat kun olivat sitä mieltä, että opettaja vaikuttaa saataviin tuloksiin. Kaikkein selkeimin se näkyi toisen vuoden poikien tuloksissa, joissa 100 prosenttia vastauksista olivat kyllä-sarakkeessa. Muissa ryhmissä oli myös niitä, joiden tuloksiin opettaja ei vaikuta, vaikka he jäivätkin selvään vähemmistöön.

Suurin jakauma vastauksissa oli sen suhteen, kuinka paljon opettajat opiskelijoiden mielestä käyttävät oheismateriaalia opetuksessaan. Oheismateriaaliksi lasketaan siis videot, kuvat ja oppikirjasta löytymättämät tekstit. Monien mielestä oheismateriaalia käytetään riittävästi, mutta yhtä monien mielestä oheismateriaalia käytetään opetuksessa vähän tai liian vähän.

Ilmeisesti lyseolaiset pitävät opettajistaan, ainakin jonkin verran, sillä he eivät arvostelleet opettajiaan numeroin kovinkaan raa’asti, sillä kaikki antoivat opettajille arvosanan väliltä 7-9. Suosituin arvosana kaikissa ryhmissä oli 8. Pojat ja kakkosen tytöt antoivat enemmän seiskoja kuin ysejä, kun taas ykkösen tytöt tekivät toisin päin.

Kyselyn tulokset ovat samansuuntaisia kuin tulo- , olo- ja lähtökyselyiden tulokset.

Kiitokset vielä kaikille vastaajille!