Koripallon harrastajia lisää Savonlinnaan

Koripallon pelaaminen Savonlinnassa alkoi 60-luvun alkupuolella. Silloin harrastus ei ollut vielä
kovin suosittu, mutta sen suosio kasvoi todella nopeasti. Nopean kasvun seurauksena päätettiin
perustaa Savonlinnan Basket toukokuussa 1972 jatkamaan Savonlinnan NMKY:n koripallojaoston
10 vuotta kestänyttä toimintaa. Seuran ensimmäisen puheenjohtaja oli silloisen Savonlinnan
kaupungin liikuntasihteerin Jorma Lankkinen. Lankkinen halusi painottua juniorityöhön ja hänen
ohjetta on noudatettu edelleen.
 
Savonlinnassa koripallon pelaajia ei ole tällä hetkellä mielestäni kovin paljon, koska jotkin ikäryhmät eivät ole saaneet joukkuetta kasaan. Basketilla ei myöskään ole yhtään naisjoukkuetta.
 
Koripallon harrastaminen Savonlinnassa on suhteellisen halpaa. Harrastukseen ei tarvitse, kuin
pallon, kengät, shortsit, paidan sekä juomapullon. Jos joukkue haluaa pelata sarjapelejä, niin silloin
kaikilla pelaajilla pitää olla lisenssi. Lisenssi maksaa noin 80 euroa koko kaudelta, ja siihen sisältyy
vakuutus, jos peleissä kävisi jokin tapaturma (basket.fi asiointi&info).Yhteensä harrastaminen
maksaa vuodessa noin 200 euroa ja se ei ole paha hinta. Kuitenkaan joka vuosi ei mene noin
paljon rahaa, koska joka vuosi ei tarvitse ostaa uusia kenkiä tai palloa.
 
Pelimatkoihin menee rahaa suhteellisen paljon, koska bussit ovat todella kalliita. Seura kerää
rahaa erilaisilla talkoilla ja kahvion pitämisellä pelien aikana juuri pelimatkoihin, ettei pelaajien
tarvitse maksaa isoja kustannuksia. Tämä on minusta todella hyvä käytäntö. Pelaajat eivät yleensä
joudu maksamaan kuin noin 10 euroa omasta pussistaan ja se ei minusta ole paljon mitään.
”Savonlinnassa on todella hyvät harraste mahdollisuudet koripallolle, koska täällä salit ovat todella
hyvässä kunnossa ja ne ovat tarpeeksi tilavia koripallon peluulle”. Salivuoroja joka
joukkueella on kolme tai neljä kertaa viikossa ja se on sopiva määrä, koska yksi vuoro kestää
puolitoistatuntia. Harjoitukset ovat suurimmaksi osaksi kouluilla, joten välillä harjoituksia joudutaan
perumaan, jos koulu tarvitsee salia juuri silloin, kun sinne on varattu harjoitusvuorot. Kun kouluille
ei pääse harjoittelemaan, niin harjoitukset pidetään silloin yleensä ulkona esimerkiksi pururadalla
juoksulenkki merkeissä tai jollain kentällä, jossa tehdään erilaisia ponnistusvoimaa kehittäviä
harjoituksia.
 
Savonlinnassa koripallon valmentajia ei ole myöskään kovin paljon. Minun isäni on valmentanut
minua viisi vuotta ja kolme vuotta sitten hän siirtyi valmentamaan pikkuveljeni joukkuetta, kun
meidän joukkue sai uuden valmentajan. Nykyään valmentajat ovat suurimmaksi osaksi
Savonlinnaan tulleita opiskelijoita, jotka harrastavat koripalloa. Opiskelijat ovat käyneet
valmentamaan joukkueita esimerkiksi siksi, että valmentamisesta saa pienen rahallisen
korvauksen. Uudet valmentajat ovat todella tasokkaita valmentajia ja heillä on paljon uusia
harjoitteita vanhojen harjoitteiden lisäksi.
Tällä hetkellä kaikki muut Savonlinnan Basketin joukkueet paitsi miesten joukkue pelaavat
kaakkoista sarjaa ykkös divisioonassa. Basketin miehet pelaavat kuntosarjaa. Basketin kaikki
joukkueet ovat pelanneet joka kaudella suhteellisen hyvin. Tänä kautena Basketin C-pojat ovat
oman sarjansa sarjajohtajia. Basketin A-pojilla pelit eivät ole niin hyvin menneet. A-pojat ovat
pelanneet kaudella kymmenen peliä ja ovat voittaneet vain yhden pelin. Aivan
pienimpien sarjassa kaikki pelaajat saavat pelata tasapuolisesti peleissä, jolloin peli-into säilyy.
Pienimpien harjoituksissa ei vielä harjoitella niin kovaa, että tavoiteltaisiin heti voittoja vaan ensin
on tärkeintä saada hyvä yhteishenki koko joukkueelle.

Käyttöoikeus: CC0 Public Domain / UKK (pixabay.com)

Koripallon harrastus Savonlinnassa on halpaa ja mukavaa. Täällä on hyvät mahdollisuudet
harrastaa lajia ja kehittyä siinä todella pitkälle. Valmennuksen osaavat valmentajat pitävät siitä
huolen, että kaikilla on mahdollisuus harrastaa ja kehittyä pelaajana. Kaikki joukkueet ottavat
mielellään vastaan uusia koripallon harrastajia, koska Savonlinnassa niitä ei liikaa vielä ole.
Teksti: Jasse Kurola
Kuva: pixabay.com
Jaa tämä artikkeli