Heipä hei!

Täällä kirjoittelee pitkän hiljaisuuden jälkeen mediaryhmän ikioma abiturientti Roosa. Vuosi on ollut kiireinen kirjoitusten, viimeisten kurssien ja töiden kanssa. Aivan kuin abivuosi ei olisi ollut jo valmiiksi tarpeeksi tiukka rutistus, jouduimme joustamaan opetusministeriön käskyjen mukaisesti vielä lukion viimemetreillä.

Tavallisesti kevään kirjoitukset sijoittuisivat kolmen viikon ajalle. Koronakriisin vuoksi valtion johto kuitenkin päätti siirtää reaalikokeet viikkoa aiemmaksi. Itse pääsin siis rutistamaan viisi koetta lyhyessä ajassa. Samalla myös lukuaikaa valmistautua kokeisiin riistettiin vuosiryhmältäni.

Omalta osaltani ylioppilaskokeet menivät erinomaisesti aikataulumuutoksista huolimatta. Ainoastaan psykologian kokeessa näkyi uupumus ja lyhennetty aika valmistautua. Muuten saavutin tavoitteeni. Nyt suurin huoli kohdistuu korkea-asteen pääsykokeisiin. Kevään 1. yhteishaun pääsykokeet peruttiin ja opiskelijavalinta suoritetaan todistusvalinnalla ja ennakkotehtävien pohjalta. On vielä epäselvää, kuinka kevään 2. yhteishaun käy. Pääsykokeisiin valmistautumisen aloitin kuitenkin jo syksyllä, joten tulevat kokeet eivät kuumota liikaa. Suurin pelko on, että kokeita ei järjestetä ollenkaan ja todistukseni ei ole riittävän hyvä päästäkseni sillä sisään.

Olen myös yksi niistä harvoista abeista, joilla oli vielä 5. jaksossa kursseja. Pääsin siis itsekin opettelemaan etäopiskelun saloja. Etäopiskelu on tuntunut virkistävältä ja olen kokenut sen tehokkaammaksi tavaksi opiskella. Venäjän 6. kurssilla olen päässyt käyttämään Adobe Sparkkia ja Discordia opiskelualustoina. Olen aina kokenut vaikeaksi keskittyä tunneilla ja lukio on tuntunut työmäärältään rankemmalta kuin monelle muulle. En siis ole pystynyt keskittymään oppitunneilla ollenkaan ja joutunut tekemään kaikki hommat kotona jälkeenpäin kotitehtävien lisäksi. Etäopiskelun myötä olen pystynyt käyttämään oppitunnit tehokkaammin ja keskittymään siihen omaan tekemiseen sataprosenttisesti. Koulu on myös joustanut sen verran, että olen voinut käydä normaalisti töissä, vaikka se tarkoittaisikin oppitunnilta poissa oloa.

Kaiken kaikkiaan oma tilanteeni on erinomainen valtakunnallisesta poikkeustilanteesta huolimatta. Mitään pääsykokeita ei ole toistaiseksi peruttu, minulla on turvattu työpaikka sekä koko perheeni on ainakin toistaiseksi terveenä. Monella ikätoverillani elämä on nyt kuitenkin epävarmuuden varjostama. Koronakriisin vuoksi monen kesätyöt ovat peruuntuneet. Monella meni myös lukusuunnitelmat aivan pilalle kirjoitusten aikaistamisen takia ja täten valmistuminen ylioppilaaksi on vaakalaudalla. Ilman tätä pandemiaakin lukiosta valmistuminen on stressaava asia. Tuoreet ylioppilaat ovat täynnä huolta huomisesta. Kaikilla ei ole tiedossa jatko-opintoja tai työpaikkaa. Lukiosta valmistuminen onkin kriittistä aikaa syrjäytymisen kannalta. Tässä elämänvaiheessa nuorisolla on suuri riski pudota yhteiskunnan kelkasta ilman aikuisten ja ystävien tukea.

On hartain toiveeni, että koulumme ammattitaitoiset opinto-ohjaajat, opettajat ja muu henkilökunta olisivat nyt abien tukena. Ikäluokkani on nyt aikuisuuden kynnyksellä ja moni muuttaa pois vanhempiensa luota vasta nyt. On äärimmäisen tärkeää, että jokainen meistä löytäisi elämälleen suunnan oli se sitten koulun penkiltä tai työelämästä. Kukaan ei saa jäädä tyhjän päälle ja pelkäämään tulevaisuutta. Nuoren ihmisen tulevaisuuden pitäisi olla jotakin, minkä ajatteleminen innostaa ja herättää toivoa. Se ei saisi olla mitään lamaannuttavan pelottavaa ja ahdistavaa. 18-vuotias ei ole täysi-ikäisyydestään huolimatta aikuinen ja tarvitsee turvallisia aikuisia tukemaan ja ohjaamaan näin tärkeässä siirtymävaiheessa.

Kaikesta synkkyydestä huolimatta oma katseeni on nyt kohti kevättä. Lukio on osaltani nyt ohi, enkä malta odottaa, mitä elämä tuo tullessaan. Minulla on suuret suunnitelmat ja olen kasvanut tässä kolmen vuoden aikana aivan mielettömästi. COVID-19 pistää arjen ylösalaisin, mutta yritän mennä päivä kerrallaan ja sopeutua poikkeustilanteeseen. Kaikkein tärkeintä on seurata viranomaisten ohjeita ja olla kiitollinen pienistäkin asioista. Kyllä tästä selvitään vaikka hampaat irvessä.