Me 19 opiskelijaa Lyseolta sekä Taidelukiosta lähdimme projektiviikolla opiskelemaan Irlantiin, Dubliniin. Viikon kestävä matkamme sisälsi niin englannin, biologian kuin maantiedonkin opiskelua, sekä tietenkin perehtymistä toisen maan kulttuuriin. 

Mukaan lähti myös Saksassa vaihtovuottaan viettävä Elias, joka joutui hakemaan erityislupaa kurssin suorittamiselle. Erityislupa anottiin vaihto-oppilasjärjestöltä, ja näin tapasimme sitten Eliaksen, joka oli meitä vastassa Dublinin lentokentällä.

Matkalla oli mukana poikkeuksellisen paljon poikia muutenkin. Lähes puolet meistä oli miessukupuolen edustajia, ja se on suuri ero aiempiin ulkomaan retkiin verrattuna. 

Suvi kävi haastattelemassa poikia Irlannin reissusta. 

Yhteenveto: Poikien mielestä mielenkiintoisinta reissulla olivat kierrokset joita teimme Howthiin ja Glendaloughin. Perheissä yöpyminen oli osasta uutta, mutta ihmiset kuitenkin olivat todella ystävällisiä ja vieraanvaraisia. Syy poikien lähtöön oli joko halu kartoittaa englannin osaamista, nähdä maailmaa tai sitten se vain kuulosti parhaimmalle projektiviikon vaihtoehdoista. Kaikki suosittelivat matkaa siksi, koska kokivat sen itse hienona ja ainutlaatuisena kokemuksena.

Irlannissa asuimme paikallisissa perheissä pienessä merenranta kylässä nimeltä Malahide. Malahide on vain noin puolen tunnin junamatkan päässä Dublinista.

Matka vaati myös hieman esivalmisteluja. Meidän täytyi tehdä pieni ennakkotietovisa Irlannista. Ennen reissua meillä oli infotilaisuus koululla, jossa käytiin läpi tulevan viikon käytännön asioita. 

Ettei yksikään päivä olisi mennyt hukkaan matkustaessa, lähdimme kohti Helsinkiä todella aikaisin. Bussi starttasi heti lauantain käännyttyä sunnuntaiksi, eli 0:15. Olimme tästä syystä hieman väsyneitä päästyämme Dublinin lentokentälle. Väsymyksestä välittämättä, lentokentältä meidät vietiin ensin tapaamaan nopeasti perheitämme, jonka jälkeen lähdimme tutustumiskierrokselle Malahiden kylään. 

Maanantaiaamuna meidän piti nousta jo 6.30, jotta ehtisimme hoitaa aamutoimet ennen juna-asemalle lähtöä. Tapasimme Leenan rautatieasemalla ja otimme yhdessä junan Dubliniin. Meidän oli määrä käydä koulua joka arkipäivä n. 3h, jossa opiskelimme englannin kieltä. Matka kouluun taittui rattoisasti junalla, eikä kävelymatkakaan ollut kovin pitkä. Koulu oli erittäin moderni. Oppituntimme alkoi ensiksi tutustumisleikeillä, jonka jälkeen ryhmäydyimme ja aloitimme tekemään projekteja. Kielikurssin teemana oli “Ympäristö ja luonto”. Koulun jälkeen meillä oli Dublinissa kaupunkikierros ja tutustuimme sen nähtävyyksiin. Sää ei ollut kovin hyvä, sillä satoi aika paljon. Illalla jokainen söi illallisen omissa perheissään.

Tiistaina heräsimme ja lähdimme kouluun kuten maanantainakin. Koulupäivän jälkeen lähdimme yhdessä takaisin Malahideen, jossa pääsimme tutustumaan Malahiden linnaan. Meille oli järjestetty tunnin opastettu kierros linnassa. Kierroksen jälkeen lähdimme perheisiimme syömään. Saimme erityiskiitosta linnan oppaalta siitä, että olimme parhaiten käyttäytyvä ryhmä aikoihin!

Keskiviikkona oli vuorossa koulun jälkeen tutustuminen Dublinin National History Museumiin. Museossa oli nähtävillä mitä ihmeellisimpiä eläimiä joka puolelta maailmaa. Etsimme museossa vastauksia Merjan laatimaan monisteeseen. Museon jälkeen kaikilla oli hieman vapaata aikaa ennen perheisiin paluuta.

Torstaina aloitimme ryhmätyön koulussa. Jokainen ryhmä kuvasi kampanjavideon, jonka aiheet oli valittu Euroopan Unionin kehittämistavoitteista. Koulun jälkeen lähdimme retkelle Howthin kylään. Pieni kalastajakylä Howth on tunnettu kovasta tuulesta ja viileästä merisäästä, joten opettajamme kehottivat jokaista laittamaan paljon lämmintä vaatetta päälle. Lähes jokainen opiskelija oli siis varustautunut villasukin, mutta perille päästyämme huomasimme, että kohteessa paistoi aurinko ja lämmintä oli yli 15 astetta. Howthissa saimme myös täytettäviksi tehtävämonisteen. 

Perjantaina koulussa oli vuorossa kurssiprojektien esittelyä. Merja ja Tuijakin saapuivat paikalle ihastelemaan töitämme. Pääsimme koulusta hiukan aikaisemmin kuin yleensä ja suurin osa meistä lähtikin shoppailemaan vielä tuliaisia, koska tämä oli viimeinen päivämme Dublinissa. Useimmat ilmoittivat perheilleen jäävänsä kaupunkiin syömään ja ottivat sitten myöhäisemmän junan kotiin.

Lauantaiaamuna tapasimme tennisklubilla oppaamme ja lähdimme kohti Wicklowin kansallispuistoa. Merja jakoi meille bussissa tehtävämonisteet. Vierailimme myös Powerscourtin linnassa ja tutustuimme sen lukuisiin puutarhoihin. Powerscourtin kierroksen jälkeen matkustimme bussilla Glendaloughin, joka on nimensä mukaisesti “kahden järven laakso”. Maisemat olivat mahtavat! Illalla söimme illallisen perheissä ja pakkasimme laukut lähtövalmiiksi.

Sunnuntaina lähdön aika koitti ja saavuimme muitta mutkitta takaisin Suomeen. Bussimatka Savonlinnaan meni väsyneissä tunnelmissa, mutta olimme yhtä kokemusta rikkaampia. Merjan sanoja lainaten “Täytyy lähteä, jotta voi palata.”