Meitä lyseolaisia on täällä monenlaisia. Jokaisella on oma tarinansa siitä, miten on tänne hakeutunut ja mielipiteensä miksi on mukavaa olla lyseolainen! Seuraavassa niistä muutamia. Ehkä näemme sinutkin jossain vaiheessa Savonlinnan lyseon lukiossa?
Luonnontieteiden opiskelu Lyseolla
Haastattelimme koulumme opettajista tohtoreita Lasse Frantia (fysiikka) ja Heli Silvennoista (matematiikka). Kuten näemme koulussamme on luonnontieteiden opetus huippuluokkaa. Meillä voit valita kuudesta eri matematiikan opettajasta mieleisesi ja käydä hänen tunneillaan.
Lyseolla on myös erittäin hyviä fysiikan erikoiskursseja. Ei varmaan kaikista kouluista löydy vastaavaa. Lasse kertoo, että Lyseon omat opintojaksot ovat Fysiikan kokeellinen opintojakso (”laboratoriokurssi”), Elektroniikan kokeellinen opintojakso ja Johdatus yliopistofysiikkaan. Johdatus yliopistofysiikkaan -jaksolla tutustutaan syvällisemmin muun muassa mekaniikkaan, lämpöoppiin ja suhteellisuusteoriaan. Näiden lisäksi on Fysiikan kertaava opintojakso, jossa syvennetään fysiikan kokonaiskuvan hallintaa ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin.
Matematiikan tohtorin Heli Silvennoisen mukaan matematiikan harjoittelu kehittää matemaattista ja loogista ajattelua. Matematiikan taitoja tarvitaan elämässä.
Kemiassakin on laboratoriokurssi. Laboratoriokurssilla näkee kemian käytännön puolta, johon tavallisilla kursseilla ei tiukan aikataulun vuoksi päästä. Koulussamme on kovatasoinen laboratorio, joka on erillisessä rakennuksessa, kemian opettaja Jouni Ursin kertoo.
Lyseolaisen arki
Ensimmäisen vuoden opiskelijoilta kysyttäessä, mitä mieltä olet Lyseosta ja täällä opiskelemisesta, saimme muun muassa tällaisia vastauksia:
– Täällä on hyvää ruokaa.
– Meillä on ammatitaitoiset ja mukavat opettajat.
– Lyseolla on hyvä ilmapiiri.
– Voi muokata lukujärjestyksiä.
– Koulunkäynnistä ei tarvitse stressata ainakaan vielä.
Toisena vuonna opiskeleminen on erilaista ensimmäiseen vuoteen verrattuna. Toinen vuosi on siinä mielessä helpompi, että on jo vuosi lukiokokemusta takana ja alkaa oppimaan, mikä toimii itselle ja mikä ei. Toisaalta taas opiskeltavat asiat ovat astetta syvempää ja aikaisemmin opittuun perustuvaa. Monien aineiden pakolliset opinnot on kuitenkin jo takana ja voi keskittyä itseään kiinnostaviin aineisiin. Toisen vuoden kurssi- ja moduulivalinnat kannattaa tehdä sen perusteella, minkä aineen ylioppilaskirjoituksiin haluaa osallistua. Ei kannata turhaan kuitenkaan murehtia sitä, että muuttaisi mielensä asiasta kesken toisen vuoden, sillä vielä silloinkin ehtii opiskelemaan toisen aineen opintoja.
Toisena vuonna on myös perinteiset vanhojen tanssit, jotka vietetään neljännen jakson päätteeksi, kun kolmannen vuoden opiskelijat lähtevät lukulomalle valmistautumaan kirjoituksia varten. Vanhojen tansseja varten harjoitellaan jakson ajan omalla kurssillaan.
Jotkut toisen vuoden opiskelijat voivat halutessaan osallistua ylioppilaskirjoituksiin jo toisen vuoden keväällä, mutta se kannattaa tehdä vain oppiaineissa, joissa on jo opiskellut kaikki opinnot ja joissa kokee olevansa hyvä. Suurin osa opiskelijoista aloittaa kirjoitusurakkansa kolmannen vuoden syksynä.
Lyseon kirjasto
Lyseolla on myös oma koulukirjasto, josta on helppo lainata luettavaa ja jossa voi viettää aikaa välitunneilla ja vapaatunneilla. Kirjaston kokoelmissa on kattavasti niin uutta kuin vanhempaakin kirjallisuutta sekä tietoteoksia ja mm. Tiede-lehden vuosikertoja. Kirjaston valikoimaa täydennetään vuosittain uusilla kirjahankinnoilla.
Lukiossa jokaisen äidinkielen kurssin sisältöihin kuuluu yhden kirjan lukeminen. Kurssin kirjan lainaaminen oman koulun kirjastosta hoituu nopeasti, ja kirjoja on myös osittain ryhmitelty niin, että kurssille sopiva kirja on helppo löytää. Kirjojen lainaamista varten et tarvitse kirjastokorttia, vaan lainat merkitään kirjaston lainausvihkoon.
Kilpaurheilulinjalaisten kokemuksia Lyseosta
Verneri Viljanen
Tulin lyseon lukioon Sulkavalta. Pääsyy lyseon valitsemiseen oli sen kilpaurheilu-linja. Se mahdollisti koulun käynnin ja jääkiekon pelaamisen yhdistämisen. Saan opinto-pisteitä jäällä käymisestä ja se helpottaa koulun käyntiä koska puhdasta opiskelu tulee hiukan vähemmän. Lyseo tarjoaa moneen lajiin hyvää valmennusta. Kilpaurheilu-linja on tehnyt lukion käynnistä suhteellisen helppoa ja mukavaa.
Nico Toropainen
Tulin lyseon lukioon talvisalon koulusta urheilu luokalta. Urheiluluokan sijaan täällä lyseon kipislinjalla opiskelu hyötyy urheilusta, josta saan opintopisteitä. Kipiksessä pystyn helpommin kehittyä jääkiekossa, koska pääsen olemaan enemmän jäillä. Kipis auttaa myös koulun käynnissä, koska ei tarvitse olla niin monta lukuainetta samalla jaksolla.
Luca Leinonen
Tulin lyseon lukion kilpaurheilu linjalle käytyäni kolme vuotta Talvisalon urheiluluokkaa. Valitsin kipiksen, koska se oli luonnollinen valinta urheiluluokan jälkeen. Myös moni tuttavani suositteli kipistä, joten muita vaihtoehtoja ei jäänyt. Kipiksen ja urheiluluokan idea on pohjimmiltaan sama, eli yhdistää koulu ja urheilu. Kuitenkin urheiluluokalla tämä yhdistäminen oli monipuolista liikuntaa kun taas kipiksessä se on mielestäni toteutettu paremmin suuremman jääajan kautta. Kipiksessä myös urheilusta on apua koulunkäynnissä sen antaessa opintopisteitä, jonka myötä voin karsia muita aineita ja näin ollen koulunkäyntini on helpompaa. Kipis valmennus sekä valmentajat ovat olleet mielestäni hyviä, joten suosittelen kipistä kaikille jotka haluavat yhdistää koulun ja urheilun.
Venla, Sanni ja Krista
Moikka! Me ollaan kolme ensimmäisen luokan opiskelijaa savonlinnasta. Pelataan lentopalloa ja kilpaurheilulinjan ansiosta pystytään yhdistämään tavoitteellinen urheilu sekä koulunkänyti. Akatemiatunteja meillä on kolme kertaa viikossa. Maanantaina meillä on Hannun ohjaamaa motoriikkaa ja peruskestävyyttä. Tiistaina meillä on mahdollisuus tehdä omaan treeniohjelmaan kuluvaa voimaharjoittelua CF salilla. Torstai-aamuna meillä on oman valmentajamme pitämä lajiharjoitus OKL-hallilla. Kilpaurheilulinjalle tuleminen oli hyvä päätös, koska nyt saamme keskittyä paremmin tavoitteelliseen harjoitteluun, joka tukee meidän tulevaisuutta urheilijoina.
Tekstit: Mediaryhmäläiset Miro, Juhani ja Oskari sekä kipisläiset